Jääkiekkokeskustelu > Yleinen kiekkokeskustelu

Jussi Tapola - Tapparan päävalmentaja kevät 2014 ->

<< < (118/288) > >>

peterra:
Tapparan suurimmat ongelmat ovat:

keskialue, maalineduspelaaminen, pelin kääntäminen ja maalille ajaminen.

Suoraviivaisuutta pelissä ei ole yhtään. Peli näyttää nimenomaan siltä neppailulta, kun viisikko vuotaa ja tiiviys puuttuu lähes kokonaan.

Tapparan peliin piti tällä kaudella kaivaa sitä variaatiota ja erilaisia malleja hyökätä, mutta mitä saimmekaan; Tapparalla todellakin on variaatiota ja erilaisia malleja hyökätä, sillä mitään hyökkäyspelikirjaa ei näytä joukkueella olevan. Sieltä voi tulla joka päivä aivan mitä vaan, mutta pääasiassa pakit kuskaavat ja kiskovat kiekkoa päätyyn ja hyökkääjät odottavat sinisellä.

Rautakorven peli perustui loistavaan keskialueen puolustukseen ja nopeaan pelin kääntämiseen, jotka molemmat puuttuvat Tapolalta. Tapolalla käytännössä on joku trappi keskialueella, mutta sen ohi pääsee huonoimmatkin joukkueet liigassa heittämällä, jonka jälkeen meidän pakit juoksee omissa. Joukkue puolustaa keskialuetta puolivillaisesti eikä tarkasti kuten Rautakorven aikana. Vaikka Tapparalla Rautakorven tokalla kaudella ei paljoa variaatiota ollut oli pelissä selkeitä rakenteita, jotka tuottivat maaleja. Nyt sellaisia ei oikeastaan ole.

Kun Tappara pääsee hyökkäysalueelle se on aika harvoin kontrolloitua vaan silloinkin kiekko joudutaan voittamaan vastustajalta pois. Jos sitten sinne hyökkäysalueelle päästään suoraan joskus harvoin niin yleensä pakit heittävät kiekon takaisin kulmaan heti kun pyöritys alkaa. Kaikki pakit roiskivat kiekon kulmaan järjestäen, Aalto virittää ja sitten laittaa kulmaan, jossa hyökkääjät menettävät kiekon. Avauspelaaminen on se ongelma yksi, mutta keskialueellakin tarvisi pelata edes vähän ja sitten syöttöjä tarttis harjoitella, jotta olisi sitä hyökkäystäkin. Pakit eivät joko osaa tai saa avata mitenkään, että homma toimisi. Sääli.

gatecrasher:

--- Lainaus käyttäjältä: 4_TRA - Tammikuu 03, 2015, 10:55:17 ---Yksilö sen maalin tekee lopulta kuitenkin. Yksilötaitoon ratkes viimevuoden mestaruus, ettei se pelkkä pelikirja riitä. Ei voi ajatella musta valkoisesti, muitakin sävyjä on mukana.
Viime vuonna hävittiin finaali kun Rautakorpi oli tappanu peli-ilon ja luovuuden, piti orjallisesti toteuttaa pelitapaa.
Tänä vuonna hyökkäyksen taitopotentiaali pitäs kaivaa esiin, eikös se Tapola jotain tuon suuntaista lausunu. Eli ilmeisesti löysätty hiukan liekaa ja annettu hyökkäykseen rohkeudelle sijaa mikä lienee sallii luovuuden. Nyt ollaan tohon säälipleijarisakkiin jumiuduttu. Tuossa hetken uus sentteri toi hiukan ilmettä peliin, nyt kun saikulla niin palattiin tappioputken aneemisuuteen.
Onko johtopäätös se että tällä materiaalilla ei voi pelata kuin Rautakorven mallilla, siis sitä yksilöpotentiaalia ei vaan olekaan riittävästi.
Vai onko niin että jäällä se pieneltä vaikuttava pelillinen muutos on niin iso että menee kausi sisäänajossa.
Empätiijjjä...

--- Lainaus päättyy ---

En sen enempää viitsi "traumaattiseen" viime kevääseen palata, mutta kyllä vastustajallakin oli tukena koko ajan toimiva pelitapa. Ja kontrasti näiden joukkueiden välillä vain kasvanut tältä osin, noin valovuodeksi.

Myrrä70:
Se ei oikein aukea mulle, että miksi viimekauden kivijalka, tiivis keskustaträppi piti purkaa. Mitä sitten vaikka vastustaja sen ennalta tietää. Sitä vastaan oli vaan aika kettumaista pelata. Jääkiekko on yksinkertaisesti sanottuna 1 vs 1 tilanteen voittamista, jotta johonkin saadaan hetkellinen 2 vs 1. Kun keskialueträppi tuotti riiston, tuo yksinkertaistus toimi. Saatiin niitä nopeita hyökkäyksiä käännettyä. Nyt jahkaillaan omissa ja tulos näkyy taululla. Täällä on puhuttu paljon siitä että Jukka tappoi viime kaudella peli-ilon tuolla puolustuspelillä. Näkyykö nyt kentällä Tapolan palauttama peli-ilo. Jukan puolustukseen piti sitoutua ja se ei antanut vapauksia, robottikiekkoa sanottiin. Silti ainakin Barkov-Koskiranta kaudella hyökkäys oli iloista, vaikka puolustettiin koneena. Jokin tässä nyt ei täsmää. Itse olen sitä mieltä, että kaikki lähtee puolustuksesta ja sen kautta otteluita voitetaan tai hävitään. Pitää olla jotain mihin heikkoina hetkinä nojata. Hyvä joukkue pystyy muuntamaa pelitapaa jopa kesken ottelun, esim. karvausta säätämällä. Jos höntyily alkaa soimaan omissa, voidaan keskialue ansoittaa. Nyt koko touhu on sekaista heilumista tilanteesta toiseen.

Löki:
Kertokaapa minulle miten ihmeessä koko systeemi on voinut muuttua näin paljon Rautakorven ajoista? Kun Tapola on ollut Jukan oppipoikana ja varmasti tehnyt muistiinpanoja harjoitteista, pelisysteemeistä ja ihan kaikesta niin luulisi ettei paljoa voi ja ei kannata muuttaa. Joko Tapola on pirun tyhmä, että on muuttanut toimivat systeemit tai pelaajat on pirun tyhmiä kun ne ei usko muuta kuin Rautakorpea. Olisi tosiaan mukava nähdä toimisiko tämä paremmin esim. Jalosen tai Heikkilän tai jonkun muun kokeneen valmentajan alaisuudessa. Tällä hetkellä tämä on kyllä täyttä kuraa.

peterra:
Jukan vaatimustaso on se, joka puuttuu. Tapolan on vaikeampaa herättää uinuvia pelaajia kuten Rautakorven, kun Jukalla riitti helposti auktoriteetti siihen, että heikosti esiintyneet pelaajat kuten esimerkiksi Pekka Jormakka saattoi istua kokonaisen erän imemässä tuppea vaihtoaitiossa, jos ei halunnut sitoutua yhteiseen systeemiin. Tapolalla ei riitä ns. jalometalli kaulassa siihen, että hän saisi pelaajat heräämään tuolla tavalla. Kun Tapola penkittää pelaajan ilmapiiri menee heikoksi ja pelaajat vaativat vaihtoa, kun johtaminen on väärää. Auktoriteetti on jännä asia, sitä ei voi harjoitella missään koulussa eikä sitä saa mistään ilmaiseksi. Auktoriteetti ansaitaan ja kaikki eivät sitä saa, vaikka mitä tekisivät. Muutama vuosi sitten Mari Kiviniemi jätti tehtävänsä keskustan puheenjohtajana ja kommentoi medialle syyksi "jos tällä naamalla ei tämän enempää saa niin ei kannata jatkaa" - siinä kiteytettiin hienosti auktoriteetin merkitys; voit olla loistava siinä mitä teet ja sinulla voi olla huikeat tietotaidot ja kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta jos et jonkin ulkoisen seikan (ikä, kokemus) vuoksi pysty myymään asiaasi eteenpäin saat vain vihollisia etkä ystäviä ja kukaan ei osta agendaasi.

Tapola on ollut Rautakorven koulussa, joten on vaikea ajatella, että hän ei yrittäisi pitää yllä kovaa vaatimustasoa, mutta se, että riittääkö hänellä oikeasti natsat siihen onkin sitten eri juttu. Joukkueen otteita katsellessa voisin sanoa, että ei riitä. Joukkueella on suuria ongelmia nimenomaan pelikurissa. Keskialueen puolustus ei ole kelvollisella tasolla, koska hyökkääjät eivät sitoudu siihen ja eivät hoida ruutuaan täsmällisesti. Keskialueen puolustus vuotaa siksi, että joku jättää hommansa hoitamatta. Pelicans pelissä Greenin ketju oli ainoa, jolla keskialueen puolustus toimi ja hetkittäin se näytti kuin viime kauden Tapparalta, mutta mm. kultapoika Jormakka ja Jan-Mikael Järvinen eivät hoida vastuutaan trap-pelaamisessa vaan päästävät ukkonsa ohitse jatkuvasti. Kun yksi päästää oman äijänsä ns. helpolla ohitse trapissa seuraa omiin välittömästi ylivoimahyökkäys, kun trap-pelaamisessa ollaan usein hieman seisovin jaloin ja nopeasti kulkevat vastustajat polkevat äkkiä ohitse.

Tappara on saanut huomattavan annoksen lisää liikettä nyt viime aikoina ja liike alkaa olla sellaisella tasolla, että pelejä voidaan voittaa, mutta sitoutuminen yhteiseen puolustukseen ja hyökkäykseen ovat edelleen täysin poissa. Mikään nykyskenaariossa ei kyllä viittaa siihen, että Tapolan auktoriteettiongelmat olisivat ainakaan loppumassa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu