Jääkiekkokeskustelu > Yleinen kiekkokeskustelu

Hopeaa 2014 - Toisen kerran peräkkäin

(1/8) > >>

Screamager:
Liigakausi 2013-14 sai Tapparan osalta hopeisen lopun. Viime kauden jäljiltä voitiin todeta "rospuuton jälkeen", nyt todetaan vaisummin "toisen kerran peräkkäin". Olo on tällä hetkellä paljon viimevuotista tyhjempi. Tämänvuotinen finaalisarja oli viimevuotista tiukempi ja sai mahdollisimman tiukan ja "jäytävimmän" ratkaisun. Game 7, jatkoerään 0-0-tilanteessa, yhdellä tilanteella on jäätävän kova merkitys.

Miten homma sitten päättyi? Palolalla jäätävä paikka toisessa päädyssä, mutta Karhusen hanska tuli tielle. Hetki siitä, aloitustappio "kentän paremmalla puolen", merkkauserheitä esim. Nieminen kiertää väärälle puolen yrittäen kaapata kiekkoa aloituspisteestä pelaajien jaloista. Liigan virtuoosimaisin yksilö Juhamatti Aaltonen pääsee puskemaan laidasta ja Puistola häviää 1vs1-tilanteensa, Aaltonen pääsee laukomaan ja Metsola päästää kiekon selkänsä taakse. Niin pienet marginaalit, niin pienet marginaalit.

Tapparalla oli saumansa katkaista finaalisarja, toisin kuin viime vuonna kun ei päästy otteluvoitoissa edes katkonpaikalle. Mahdollisuuksia oli nyt kolme, niistä yhtäkään ei onnistuttu käyttämään. Mielestäni hyökkäyspeli jäi loppuviimeksi turhan yksiulotteiseksi ja ratkaisijarintama hyytyi loppua kohden. Ehkä tässä pitää miettiä tarkemmin joukkueen rakennetta, oliko rosterissa kuitenkaan tarpeeksi kylmänviileitä ja mailaa puristamattomia kavereita? Vai oliko syy kuitenkin systeemissä syvemmällä, oliko valittu lähestymistapa esim. runkosarjan pystyyn puskemisjaksojen osalta kuitenkaan järkevää?

Kaikki kunnia esim. Palolan nousulle loistavaksi runkosarjapelaajaksi, mutta valitettavasti ne onnistumiset jäivät Ollin osalta liikaa runkosarjaan. Tapparan viimeiset kolme maalintekijää, eli maalintekijät kahdessa viimeisimmässä pelissä: Voutilainen, Kuusela, Voutilainen. Tukea ei löytynyt kriittisillä hetkillä heidän lisäkseen, se on pakko sanoa. Viimeisimmässä pelissä ylivoimallakin tarjottiin paikkoja ja Kärppien alivoima antoin Tapparan pyörittää, mutta ei onnistunut maalinteko tai edes riittävä laukominen.

Itse aiheesta pää on nyt hieman tyhjä, jatketaan pohdintaa myöhemmin.

Fever:
On kyllä takki niin helvetin tyhjä. Se, miten tässä pitäisi taas innostua uudesta, saatanallisen pitkästä kaudesta ja kivisestä tiestä kohti uutta mestaruusmahdollisuutta tuntuu aika uskomattoman kaukaiselta ajatukselta nyt. Useimmiten kauden päätyttyä on suhteellisen helppoa nollata tilanne ja ajatella että ensi kaudella on taas paremmat mahdollisuudet ja pian sitä jo innoissaan odottaa uusia pelaajajulkistuksia, jatkosopimuksia, kesätreenikuvia... Jopa viime kaudella se uusi kipinä löytyi suhteellisen helposti, mutta nyt tuntuu vaikealta. Niin suuri mahdollisuus, niin lähellä. Muutaman sentin päässä.

Luojan kiitos tästä ei jäänyt mitään sikäli hampaankoloon, että täysin omissa käsissä se voitto oli ja itse se pupellettiin. Ei kaaduttu huonoon tuuriin, ei tuomareihin. Kärpät oli parempi.

Noh, ensi vuonna taas pykälän paremmin ja koska tämän lähemmäs mestaruutta ei voi enää päästä, parannus voi tarkoittaa vain yhtä asiaa. Kyllä täältä taas tullaan.

mrcrowley:
Tyhjä on mieli. Pettymys raju. Mutta kaikesta huolimatta oikea joukkue voitti ja juurikin niin pienellä erolla, kuin joukkueiden tasoerot ovat.

Positiivisia asioita tästä hopeasta tulee mieleen ainakin pelaajien menetys, joka iskee mestarijoukkueen rosteriin yleensä rajuiten. Toinen positiivinen asia on mestarikrapulan välttäminen ja jääpähän nälkää myös ensikaudelle.

Viime kaudella kahden voiton päähän, tällä kaudella yhden voiton päähän, ensikaudella...

J.R:
Ei voi mitään. Kärpät oli kaksi viimeistä peliä parempi ja aktiivisempi. Tosin pelin paras paikka oli tänään Palolalla, mutta minkäs teet. Kiitos Tappara niistä lukuisista elämyksistä, joita tälläkin kaudella sai kokea. Kiitokset Nemolle, toivottavasti saisi itsensä vielä kerran kuntoon.
Live is life soimaan viimeisen kerran ennen ensi syksyä..

Harald Hokiman:
*****tillinen pettymys, toisen kerran peräkkäin finaalissa ja sama tulos kuin vuotta aikaisemmin. Tosin viime kevään nöyryytys oli vielä kauheampi kuin tämä, vaikka tämäkin on painajainen kuin pahimmasta elokuvasta. 3-1 ottelusarja kääntyy game sevin myötä vastustajalle jatkoerässä kyllä sylettää. Kaukana ovat ajat jolloin sekä viimekeväinen että tämä käännettiin kultaiseksi. Sen verran jo nähty näitä hopeakeväitä, ettei kauheasti lämmitä edes jälkeen päin.

Katkeraa makua niellen kiitän silti joukkuetta kaudesta, parhaanne teitte.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu