Riskan jäähy: Liigan säännöt sanovat, että jos tilanteessa on rike ja pelaaja loukkaantuu, on rangaistus 5+20. Riskan taklaus tuli Puistolan paidan numeroihin ja hypyllä korostettuna, eli tilanteessa oli selkeä rike. Toki voidaan keskustella siitä miksi Puistola pelasi itsenä noin haavoittuvaan asemaan, mutta Riskalla oli kaikki mahdollisuudet välttää ulosajoon johtanut tilanne. Tappara menetti tilanteessa pakin, Lukko hyökkääjän, joten etu Lukolle. Jäähysuman jälkeen tilanne oli 1-1, joten se ei edes ratkaissut mitään.
Henrik Haapala: Olen jo useaan otteeseen tällä palstalla sanonut Haapalan olevan pelimies. Hän ei ole Barkovin kaltainen fyysinen ja taidollinen supertalentti, mutta henkiset ominaisuudet ovat briljantit. Haapala ei pelkää, ei aristele - hän uskaltaa, heittäytyy pelille ja tilanteille. Joukkueiden kokemuksesta ja kaiken kokeneista yksilöistä on puhuttu tänä keväänä paljon. Silti se oli kentä kokemattomin ja pienin joka tulee ja tekee vahvalla yksilösuorituksella ratkaisevan maalin. Henkan paikka on pelaavassa kokoonpanossa. Piste.
Paras seitsemästä sarja ei valehtele - parempi voitti jälleen. Tappara oli läpi sarjan viisikkopelissään parempi joukkue, mutta Lukko pysyi mukana kapitalisoimalla tilanteensa paremmin. Lopulta sarja kuitenkin ratkesi sen eduksi joka oli kokonaisuutena se hallitsevampi osapuoli. Jatkoa ajatellen tästä on otettavissa jälleen paljon hyvää oppia mukaan.
Miksi Tappara on molemmissa menneissä sarjoissa näyttänyt aluksi suorastaan ylivertaiselta, mutta ajautunut lopulta selkeisiin vaikeuksiin? Jatkossa huonojen jaksojen on oltava lyhyempiä ja hyvät jaksot on saatava näkymään tulostaululla. Virheiden määrää on saatava vähennettyä ja Metsola ei saa päästää yhtään (merkityksellistä) helppoa maalia. Täydellisesti onnistunut 60 minuuttia on tänä keväänä edelleen näkemättä - nyt sen nayttämiseen on jälleen useamman pelin ajan mahdollisuuksia. Jatkossa Tappara on altavastaaja ja on perusteltua lähteä pelaamaan pelejä sitä kautta, että omiin menee 0-1 maalia.