Jääkiekkokeskustelu > Yleinen kiekkokeskustelu
MM-kisat 2013 Ruotsi/Suomi
Screamager:
Ranskaa vastaan Suomen pelinopeus kaikkinensa oli heikolla tasolla. Ranska pyrki iskemään fyysistä painetta Suomen pelaajiin ja tuntui, että esim. Mäntylä taikka Kukkonen olisivat olleet kontaktinvastaanotossa kuin munat kainalossa (kanan-). Taklauksiin ei oltu valmiita, ranskalaisen tullessa päälle Mäntylältä meni heti tasapaino oman maalin takana ja kontaktin jälkeen Kukkonen pyörähti 360 laidan lähellä, pieniä asioita, joista perusteiltaan heikompi vastustaja saa tunnetta kun huomaa, että vastustaja pelaa varovaisesti.
Tottakai Ranska pelasi hyvin puolustussuuntaan, mutta siinä kyllä edesauttoi Suomen hidas pelitempo ja hätäiset syötöt. Ylivoimaa ei menestyksen toivossa pyöritetä jatkuvilla syötöillä maalin takana ja korostetusti hakemalla samaa "syöttö maalin kulmalta kulmalle"-kuviota. Ranskaa vastaan se toki toimi, mutta lopulliset kuviot pystyi jo ennustamaan baarin screeniltäkin kymmentä sekuntia ennen sitä maalin kulmalle syöttöä. Kuvio on niin helposti arvattava, että USA+paremmat pelaa sen varmasti pois.
Ortio pomputti liikaa ja ykkösmaalivahti on viimeistään nyt selvä, tokkopa siitä epäselvyyttä oli ennen Ranskaakaan, kunhan vaan annettiin mahdollisuus Ortiollekin saada kunnon tuntuma alle ennen mahdollista pakkorakoa peluutuksen suhteen. Raannalla mennään nyt loppuun asti.
Viitaluoma sai maalin, mutta pelitavallinen taso ei kokonaisuudessaan riitä kakkoseen. Tässä lyhytkestoisessa turnauksessa pitäisi mun mielestä ottaa radikaalit keinot käyttöön, niin kuin runkosarjan Tapparassakin, kärjistetysti. Jos joukkueen peli toimii kokonaisuudessaan, se on se ja sama kekä siellä nelosen keskellä on, kunhan osaa perusasiat jääkiekosta. Viitaluoma pienemmälle tasakenttävastuulle neloseen ja Kontiolan jälkeen potentiaalisin sentteri Koskiranta kakkosen keskelle samalla aalto- ja nopeuspituudelle kuin Salminen ja Savinainen/Pihlström.
Ei tällä sapluunalla ja materiaalilla voida ottaa määrättömiä riskejä kovempia maita vastaan ja elää toivossa, että ykkönen hoitaa paineistamisen ja muut menee siinä joukon jatkona, kunhan eivät kiekkoja menetä. Ratkaisuvoima korostuu lyhyessä turnauksessa ja nyt sitä voimaa pitäisi keskittää oikeiden yksilöiden ympärille. Joukkueen ulkopuolelta vahvistuksia ei kannata suurempia enää odottaa, eihän hyökkäyksessä ole auki kuin yksi paikka enää.
Number7:
--- Lainaus käyttäjältä: Screamager - Toukokuu 07, 2013, 10:38:07 ---Ranskaa vastaan Suomen pelinopeus kaikkinensa oli heikolla tasolla. Ranska pyrki iskemään fyysistä painetta Suomen pelaajiin ja tuntui, että esim. Mäntylä taikka Kukkonen olisivat olleet kontaktinvastaanotossa kuin munat kainalossa (kanan-). Taklauksiin ei oltu valmiita, ranskalaisen tullessa päälle Mäntylältä meni heti tasapaino oman maalin takana ja kontaktin jälkeen Kukkonen pyörähti 360 laidan lähellä, pieniä asioita, joista perusteiltaan heikompi vastustaja saa tunnetta kun huomaa, että vastustaja pelaa varovaisesti.
Tottakai Ranska pelasi hyvin puolustussuuntaan, mutta siinä kyllä edesauttoi Suomen hidas pelitempo ja hätäiset syötöt. Ylivoimaa ei menestyksen toivossa pyöritetä jatkuvilla syötöillä maalin takana ja korostetusti hakemalla samaa "syöttö maalin kulmalta kulmalle"-kuviota. Ranskaa vastaan se toki toimi, mutta lopulliset kuviot pystyi jo ennustamaan baarin screeniltäkin kymmentä sekuntia ennen sitä maalin kulmalle syöttöä. Kuvio on niin helposti arvattava, että USA+paremmat pelaa sen varmasti pois.
Ortio pomputti liikaa ja ykkösmaalivahti on viimeistään nyt selvä, tokkopa siitä epäselvyyttä oli ennen Ranskaakaan, kunhan vaan annettiin mahdollisuus Ortiollekin saada kunnon tuntuma alle ennen mahdollista pakkorakoa peluutuksen suhteen. Raannalla mennään nyt loppuun asti.
Viitaluoma sai maalin, mutta pelitavallinen taso ei kokonaisuudessaan riitä kakkoseen. Tässä lyhytkestoisessa turnauksessa pitäisi mun mielestä ottaa radikaalit keinot käyttöön, niin kuin runkosarjan Tapparassakin, kärjistetysti. Jos joukkueen peli toimii kokonaisuudessaan, se on se ja sama kekä siellä nelosen keskellä on, kunhan osaa perusasiat jääkiekosta. Viitaluoma pienemmälle tasakenttävastuulle neloseen ja Kontiolan jälkeen potentiaalisin sentteri Koskiranta kakkosen keskelle samalla aalto- ja nopeuspituudelle kuin Salminen ja Savinainen/Pihlström.
Ei tällä sapluunalla ja materiaalilla voida ottaa määrättömiä riskejä kovempia maita vastaan ja elää toivossa, että ykkönen hoitaa paineistamisen ja muut menee siinä joukon jatkona, kunhan eivät kiekkoja menetä. Ratkaisuvoima korostuu lyhyessä turnauksessa ja nyt sitä voimaa pitäisi keskittää oikeiden yksilöiden ympärille. Joukkueen ulkopuolelta vahvistuksia ei kannata suurempia enää odottaa, eihän hyökkäyksessä ole auki kuin yksi paikka enää.
--- Lainaus päättyy ---
Koko tekstistä sanasta sanaan samaa mieltä. Ainoa ihmetyksen aihe itselle on kisoissa ollut nimen omaan tuo avauspeli ? Miksi me pelataan sitä ihan kuin oltaisiin joku todella pieni kiekkomaa ? Kaksi (?????) pelaajaa on oman maaliviivan takana (??????) syöttelemässä aivan paikoillaan, jolloin aina tulee kiire. Miksi hemmetissä ? Miksi ei pelata kuin esim. Tappara tai niin moni muu joukkue pelaa ? Eli avataan vauhdikkaasti ja pyritään siihen että viisikko on koko ajan liikkeessä sentterin hakiessa keskeltä ensimmäistä syöttöä. Jos syöttöväylää ei avaudu, niin silloin palautellaan, muttei välttämättä mennä maalin taakse ja tapeta koko lähtöä. Se nykyinen lähtö on lähes tragikoominen kun viisikko lähtee hitaasti paljon siniviivan alta rynnimään vastustajan viisikkoa päin. Aivan järkyttävän näköistä ja tehotonta. Lisäksi tosiaan pakit eivät ikinä itse tuo kiekkoa, jolloin se pienikin varianssi menetetään kokonaan. Alivoimassakin ollaan palattu Tapparassakin tunnettuun passiivineliöön, joka heikompia joukkueita vastaan toimii ja parempia vastaan kaivetaan kolme kertaa pelissä kiekkoa omasta maalista. Ranska-pelistä ei kannata hirveitä johtopäätöksiä vetää mihinkään suuntaan, mutta mikäli tuo kahden pakin päädyssä tapahtuva paikallaan syöttely ei lopu, niin ei tulla koskaan pääsemään pois paineesta isompia maita vastaan. Tässä pakistossa pitäisi kaiken järjen mukaan olla kohtalaisesti käsiä hyvään avauspelaamiseen (Laakso, Mäntylä, Lepistö, Hietanen), mutta sitä ei kyllä mitenkään käytetä hyväksi.
Screamager:
Mitäs siellä sitten mulkattiin: Raanta maalille, Koskiranta vaihdettiin Viitaluomaan ja Anttila nostettiin Haatajan tilalle neloseen. Kokoonpanot USA-peliin
Kakkoskentässä on onnistuessaan mahdollisuudet nopeaan pelitempoon ja vääntövoimaan hyökkäyksessä, Salminen vääntövoimasta poisluettuna. Korpikoski esitteli laidanlähystaitojaan jo Ranska-pelissä ja Koskirannan kiekonsuojaus tiedetään. Salmisen täytyy saada kentässä oikea-aikaisesti kiekkoa, mutta ylöstuontivastuu ja kulmapeli täytyy saada painotuksiltaan enemmän Korpikosken ja Koskirannan suunnalle, koska Salminen on paljon parempi pelaamaan maali kohti kuin kuin maalin sivustaa.
Hytösen vahvuudet ovat toisaalta kokonaisvaltaisessa pelaamisessa keskittyen puolustamiseen, käy neloseen ja Viitaluoman vahvuudet ovat MM-tasolla enemmän puolustussuunnassa kuin hyökkäyksessä. Se nyt on lillukanvarsien hinkkaamista kumpi on kummassa kentässä, pelinopeutta kolmosen laidoilta löytyy. Savinainen on pelaajatyyppinä kaikkien kanssa väh. ok-pelaava ja sopivat Pihlströmin kanssa suoraviivaiseen peliin, toivottavasti Viitaluoma pysyy mukana.
Hagmanin vauhti tuntuu kadonneen ja Haataja on mennyt hukkaan nelosessa pienellä vastuulla MM-tasolla. Anttilalla on paljon paremmat valmiudet perusfyysiseen peliin vaaksan pidempänä, mutta menee enemmänkin täytepelaajana, koska peliäly ja reagointi ei riitä esim. kärkikenttien maskimiehen vastuulle.
Tuosta puolustuksesta ja lähdöistä sen verran, että en sitten tiedä, oliko se tietoinen jaksamista parantava valinta lähteä oman alueen kulmista parin sekunnin odottelun jälkeen. Oli pari tilannetta, joissa Suomen pakki seisoskeli kulmassa odotellen, josko Ranskan karvaaja tulisi päälle, tulihan se ja sitten alkoi olla jo kiire. Lähtöjä täytyy saada nopeammiksi pelkästään USAn peruspelin paremmuuden takia.
Muuten noin yleisemmin, Jalasvaara on ollut itselleni positiivisesti esiintynyt pelaaja ja ehdottomasti paras ja aktiivinen taklaaja. Melart on pelannut odotuksiin nähden kohtuuhyvin ja Hietanen pelaa hyvässä asennossa jatkuvasti pää ylhäällä ja kiekolliset valmiudet ovat hyvät. Ylivoima ei kuitenkaan voi nojata pakkien varaan liikaa, koska viivalta ei yksinkertaisesti löydy tarpeeksi laukaustaitoa. Suomen pakin laukauksen odotusarvo on enemmän ohi kuin kohti ja enemmän röpelö kuin jämpti.
Harald Hokiman:
Vancouverin Jannik Hansen ei saavu vahvistamaan Tanskaa
http://www.suomikiekko.com/2013/05/tanskalle-takapakkia-nhl-hyokkaaja-ei-saavu-mm-kisoihin/
ISO KOLMONEN:
:) Jamo jatkaa maalaamista nyt MM kisossa :)
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta