Nyt kun eilisen äärettömän vitutuksen jälkeen on nukkunut yön yli, on hyvä kirjata muutama pointti:
- En usko, että Tapparan pelisysteemissä on kauheasti rajoitettu sitä, mitä hyökätessä tehdään punaviivan tai ainakaan hyökkäyssiniviivan jälkeen. Hyökkäyspelin luovuus vaan on lähennellyt jo pitkän aikaa nollaa, jostain syystä. Koska viimeksi on nähty peli-iloa? Silloin kun noustiin Kärppiä vastaan tasoihin viimeisellä minuutilla kahden maalin takaa?
- Kokoonpanomuutoksilla ei ole mitään merkitystä jos joukkue ei ala luistella. Levännyt Nieminen olisi toki kiva nähdä kentällä monestakin syystä.
- Eilisen perusteella on melko turha arvioida sen enempää yksittäisten pelaajien kuntopohjaa kuin joukkueen tiiviyttäkään. Kun keskittyminen, reagointinopeus ja voittamisen halu on aivan kokonaan kateissa kaikilta, niin voittaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
-Koska ongelmat ovat nyt henkisen puolen juttuja, ne voivat korjautua ns. napin painalluksella. Tästä ei kuitenkaan ole mitään takeita ja se voi olla todella pienestä kiinni. Sinänsä kunnon vastus, olipa se sitten henkistä sorttia tai vastassa oleva jääkiekkojoukkue, on ihan hyvä tulla vastaan tässä ekoilla kierroksilla, vrt viime kevät.