Jos Malinen on mennyt edelleen askeleen pari eteenpäin niin rahkeet voisivat jo riittää tonttiin kolmosen keskellä. Jotain huhuahan tästä jo jossain olikin.
Näin joukkueen ulkopuolisen silmin Malinen on kinkkinen tapaus siinä missä laitureiden roolitkin. Malinen aloitti viime kauden nelosen keskellä ja oli tontillaan Tapparan kärkeä, mitä roolitukseen tulee. Tästä seurasikin vaihto kolmosen keskelle Makkosen tilalle. Meno oli edelleen ihan pätevää.
Keväällä Barkov loukkaantui ja Malinen sai kenties elämänsä tilaisuuden kakkosketjun sentterinä. En enää muista missä järjestyksessä asiat tapahtui, mutta Malinen oli ainakin yhden pelin pois pudotuspeleissä, eikä meno oiken paluun(kaan) jälkeen toiminut isommassa roolissa. Koko kauden kyseenalaistin sitä, onko Malinen yhtä hyvä isommalla peliajalla, mitä on pienellä peliajalla. Mielikuvaksi jäikin, että Malinen on parhaimmillaan kolmos-, nelosketjussa, eikä välttämättä tulosyksikössä.
Malisen taantuneeseen pelitasoon kakkosketjussa on kuitenkin tälläkin palstalla pyörinyt selityksenä se, että mies olisi ollut hieman rikkinäisenä pudotuspeleissä. Jos tämä pitää paikkansa, Malinen voisi sittenkin hyvin olla kakkosketjun tasoa. Nyt päällimmäisenä muistona valtaosalla Malisesta taitaa olla nämä kevään heikot esitykset, vaikka runkosarja oli hyvä esitys ukkelilta. Toivottavasti tällä kaudella nähdään Malinen 2.0.
Ilomäki on ollut melkoisessa pyörityksessä parin kauden ajan. Sai hyvän näytönpaikan Dufvan Tapparassa ja lunasti paikkansa hyvillä tuloksilla. Ilomäki lähtikin Dufvan perässä Raumall peliajan toivossa, mutta totuus oli, ettei paikkaa kärkiketjusta löytynyt, kuten heikossa Tapparassa. Nyt poika on palannut kotiin ja on taas vaarassa joutua neloskentän keskelle tai pahimmassa tapauksessa varamieheksi.
Ilomäki teki 11–12-kaudella ainakin minuun vaikutuksen, joten tuo
kaavailtu neloskentän rooli tuntuu aika tahmealta, kuten on todettu. Mutta koska otanta oli vain 14 ottelua, todellista kuvaa ei oikein saanut. Roolituksellakin kun on oma merkityksensä pelaajan onnistumisessa.
Omaan makuun ehkä hieman liikaa huudellaan jatkuvasti uuden sentterin perään, kun joukkueessa on varsinkin juuri senttereiden suhteen monta kysymysmerkkiä tai katsomatonta korttia.