Jääkiekkokeskustelu > Yleinen kiekkokeskustelu

Tapparan pelitapa

(1/2) > >>

Ljpp:
Nyt kun eletään tätä kiekollisen pelin uusrenesanssia, niin yksi trendi on ilmeisesti vähentää vapaaehtoisia kiekosta luopumisia. Kuitenkin vuosi-pari sitten Erkka Westerlundin tutkimus painotti, että nykykiekossa suorat rakennetut hyökkäykset johtavat vain harvoin maaliin, ja että maalitilanteet syntyvät itseasiassa kiekonriistoista. Tappara-Ilves peli oli ehkä esimerkki tästä - kiekonhallintaa ja jatkuvaa hyökkäysrintamien juoksutusta, mutta maaleihin ne eivät johtaneet.

Näissä kahdessa on selkeä ristiriita, joka korostuu HIFK:n kaltaista ylhäältä prässäävää joukkuetta vastaan. Kun kiekkoa ei suostuta heittämään pois, HIFK pääsee Erkan painottamiin riistotilanteisiin ja sitä kautta maalipaikoille.

Tapparan puolustus on (tälläkin kaudella) varsin liikkuva ja käsiäkin pitäisi löytyä. Sitä vastoin pakisto ei ole erityisen hyvä kestämään taklauspeliä. Tätä vasten tuntuisi loogiselta, että ylhäältä karvaavia ja aggressiivisesti taklaavia joukkueita vastaan kiekko pyrittäisiin toimittamaan nopeasti pois.

Toinen mielenkiintoinen seikka on, että Tapparan karvauspeli ei ole erityisen aggressiivista, vaan enemmänkin 1-2-2 ohjausta. Joukkueessa ei käsiä ole laidoilla nimeksikään, mutta jalkoja ja karvausröyhkeyttä pitäisi löytyä. Tästä huolimatta HIFK:n annettiin pelata omaa pelityyliään, jossa kiekollinen pakki kuljettaa ensin itse löysät pois ja avaa sitten vauhtiin hyökkääjälle. Varsinkin kun tiedettiin HIFK:n avainpakkien kova kuormitus, oli outoa että heihin ei laitettu enempää painetta.

Onko tämä kiekollisen pelin uusi tuleminen sittenkään autuaaksi tekevä voima? Tätä voi kyseenalaistaa sitäkin vasten, että Sheddenin HIFK meni kapealla materiaalilla todella pitkälle - ainakin pelaajamateriaaliin nähden. Eikä näyttäisi olevan esteitä sille, etteikö Francisin HIFK pystyisi vastaavanlaiseen suoritukseen. HIFK:n peli tapa tosin vaatii pelaajilta kovaa latausta, ja eilinen 2. erä näytti mitä tapahtuu jos se herpaantuu.

Nyt jo näyttäisi selvältä, että HIFK olisi Tapparalle erittäin paha vastus jatkopeleissä, kuten oli Ässät viime keväänä.

Fabio:
Ihan hyviä asioita tuot esiin. Itseäni kummastuttaa erityisesti se, että Tappara ei juuri koskaan kiinnitä erityistä huomiota vastustajan heikkoihin kohtiin ja tärkeisiin pelaajiin, kuten eilen esimerkiksi Ifk:n kapea puolustus ja Karalahti. Luulisi olevan itsestään selvää, että laitahyökkääjien käskettäisiin ajaa aina päin juuri Karalahtea, joka pelaa yli 30 minuuttia pelissä, ja rupeaa varmasti pehmiämään kun ottaa tarpeeksi kovia niittejä vastaan. Lisäksi Ifk:n pakisto oli todella kapea kun he pelasivat 5 pelaajalla. Tappara pelaa kuitenkin neljällä ketjulla, ja yksi ketju istuu vielä katsomossa, joten luulisi ettei jaloissa pitäisi ainakaan painaa.

Westerlundin tulosten luulisi tosiaan olevan kaikkien tiedossa, ja tuollaista ifk-tyyppistä peliähän Tappara pelasi Rautakorven toisen tulemisen alkuaikoina. Toki pelaajamateriaali vaikuttaa käytettyyn pelitapaan, mutta luulisi Tapparan pelaajamateriaalin sopivan johonkin muuhunkin kuin vain passiiviseen peruutteluun. Joka ketjusta löytyy nopeajalkaisia laitureita, jotka pystyvät lisäksi taklaamaan, mutta silti nämä miehet laitetaan pelkästään peruuttelemaan. Ymmärtäisin tämän, jos vastustajan pakisto olisi huipputaitava ja erittäin nopeasti peliä kääntävä, jolloin vaara itsensä pihalle pelaamisesta olisi erityisen suuri. Minusta kuitenkin tuntuu, ettei tällaisia joukkueita juuri ole tämän kauden liigassa. Ainakin pitäisi pystyä mukauttaamaan omaa systeemiä vastustajan mukaan. Viime kaudella vaikutti siltä että näin ei tehdä, ja nyt sama homma tuntuu jatkuvan tälläkin kaudella.

JoKaGO:

Ja mun mielestä on kummallista, että kun tulee puheeksi kiekollinen peli ja satsaaminen siihen, niin lähes aina unohdetaan kiekonriistot. Miten sitä kiekollista peliä voidaan päästä pelaamaan, jos ei pystytä kiekonriistoihin? Aloituksia voittamalla tietenkin, mutta sehän on kiekonriistopeliä puhtaimmillaan. Kiekolliseen pelitapaan kuuluu aina kiekonriistot, koska muuten peli on jo edellisessä kommentissa mainittua peruuttelua, ja sen jälkeen on enää vastustajan heikkouden varassa, päästäänkö pelaamaan kiekollista peliä vai ei.

Yhtään Uraman johtaman Tapparan peliä en ole vielä pääsyt näkemään, joten en ala kommentoimaan nykyistä pelitapaa sen enempää. Laukaisutilastojen perusteella Tapparan kiekollinen peli toimii hyvin yksittäisiä virheitä - jopa munauksia - lukuunottamatta. Tami sanoisi että KISS, siinä ehkä Uramalle tai pikemminkin pelaajille ohje voittoihin vaadittavan itseluottamuksen löytämiseksi.

tapsa34:
Olen aina ollut sitä mieltä että +/- tilasto kertoo joukkueen pelitavasta hykkäyksen/ puolustuksen balansista. Miten hyökkäykset rakennetaan? Hyökätäänkö yksin vai mennäänkö tiivillä lyhytsyöttöpelillä läpi kentän? Mutta ennenkaikkea on kysymys asenteesta puolustamiseen. Yrittääkö kaikin teoin suojella omaa maalia. Vaikka jäähyn avulla. Jos löytyy tällaisia lukuja pelaajilta: Kontiola-3, Nurmi-3, Venäläinen-3, mäntymaa-3, Aalto-5, Hanqock-3 ja Virkkunen-3. Kannattaa tarkkaan miettiä missä vika!

baldie:
Tuosta joukosta ainakin Konna, Nurmi, Aalto, Hankki ja Virkkunen saavat paljon peliaikaa, joka saattaa selittää myös suuren miinus saldon.
Mutta ei se selitä kuitenkaan kaikkea, jos otetaan esimmerkiksi , vaikka Jere Lehtinen, jolla löytyy halua ja potkua painaa myös hyökkäyksestä  alas puolustuksen tueksi ja samalla myös pisteitä ropisee henk. koht. pistepörssiin.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu