Minäkin hämmennyn enemmän ja enemmän, jos peliä katsoo kokonaisena kuvana verraten sitä näihin negakommentteihin. Saa olla toki eri mieltä, muttei hyvin valmennettu tee mielestäni automaattisesti kiekosta robottikiekkoa. Iltapäiväjournalistit pyrkivät jatkuvasti synnyttämään sensaatioita (=keskusteluja, jotka eivät perustu faktoihin) esim. Nurmen ja Huhtalan välistä taklausta suurennellaan ja vedetään pitkiä linjoja aina case Kovaseen asti. Samoin Tapparan ja Pelicansin sarjaa kuten myös Kärpät-HPK:n sarjaa yritettiin vahvasti medialla rummuttaa katastrofia ennakkosuosikille, jotta tulisi lisää kirjoitettavaa ja tyhjästä tehtäisiin isompaa juttua. Robottikiekko terminä on pyritty luomaan negatiivista virtaa tuovaksi juurikin Tapparan ylle ja siihen moni fani lähtee helposti mukaan.
Meidän robottikiekko perustuu viisikon etäisyyksiin, jossa pyritään jatkuvasti luomaan syöttöpaikkoja useampaan suuntaan siten, että kontrolli pysyy meillä. Keskialueen trap:issa on se sama elementti, jota valitettavasti ei tässä sarjassa pelattu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan keskialue vuosi ajoittain pahasti. Jos pyritään auttamaan siihen, että saadaan enemmän selkeitä maalipaikkoja robottikiekolla tai ei, on niiden paikkojen hyödyntäminen melkoisen paljon voittamista tukevaa toimintaa.
Sanoisin jopa niin, että Pelicansien hyvästä pelaamisesta ja joukkueen yliasenteellisuudesta johtuen peli ei uponnut mukavuusalueelle eikä nautinnon puolelle. Tämä näkyi kyllä selvästi aitona tuskana, kun pelin käsikirjoittaminen kiekkokontrollilla ei tapahtunutkaan runkosarjan mukaan, vaan enemmänkin toistui runkosarjan lopun tunnemaisema, jossa tuntui hävittävää olevan enemmän kuin voitettavaa. Ymmärrän vaatimukset taitokiekosta ja niistä suurista tunnehetkistä, muttei niitä tässä nykyliigassa tarjoa mikään joukkue. Katsokaa rostereihin ja jos Olli Palola, kaikella kunnioituksella, tekee sen 27 maalia runkosarjassa, kertoo se paljon tästä sarjasta. Ei ole enää Uraman aikaisia silloisen "huipputason" bensahuuruilla menevää Lehterää ja vähän aiemmin läpimurtonsa tehnyttä Konnaa tai satunnaisesti nousevia superlupauksia á la Barkov. Kaikki on isommilla areenoilla. Barkovin lähdön myötä meiltä hukkui aika paljon taitokiekkopotentiaalia ja oikeastaan joukkueemme on tällä hetkellä hyvä ja Barkovin kaltaisiin pelaajasuuruuksiin verrattaessa väritön. Jos taas suhtautuu realistisesti, olen iloinen Juntin, Jukin, Jormakan ja Palolan henk.koht.taitojen väläytyksistä kuin myös Voden, Nemon ja Greenin vahvasta loppuunasti pelaamisesta maalin edessä. Lakki kourassa totean, etten näiltä jätkiltä voi enempää vaatia, kuten myöskään Rautakorvelta.