Kyllähän Ilomäen otteet ovat olleet sitä luokkaa että sopparia kehiin ensikaudeksi! Mutta jos Nieminen, Koskiranta ja Kaksonen tulee niin rupeaa olemaan jo melkoisen vaikea saada kaikki mahtumaan sopiviin rooleihin. Itse näkisin että Artun paikan ehdottomasti Makkosen ketjun laidalla, siinä meille Laakkosmainen Kiekollinen laituri joka voi sitten tarjoilla Jussille maalipaikkoja. Mutta muut ketjut ovathyvin haasteellisia... Kaksonenkin on juttujen perusteella äärimmäisen viihdyttävä pelaaja niin ottaisin hänetkin erittäin mielellään meille. Mutta Männikön voisi yrittää kaupata jonnekkin meinaan tahtoo väkisin jäädä ylimääräiseksi koska hänen parhaat avut ovat hyökkäyspäässä eikä alimmissa ketjuissa ole juurikaan kaverista hyötyö, tälläkin kaudella +/- tilasto karsea -19.
Peltola - Koskiranta - Erkinjuntti
Ahtola - Barkov - Nieminen
Ilomäki - Makkonen - Kaksonen
"Ben Amor" - "Pyymäki" - Venäläinen
Järvinen sitten Lekiin isoon rooliin. Hyvä varamies paikkaamaan loukkaantumisia.
Puolustus on myös mielenkiintoinen. Sopimuksia on iso kasa mutta itse olisin valmis luopumaan ainakin Halmeesta. Leimu on vähän kiikunkaakun mutta itse vielä antaisin kaverille mahdollisuuden Tukkajukan valvonnassa. Ekbomin pitäisin ehdottomasti. Peksinkin peli on parantunut erittäin paljon alkukaudesta ja uskoisin että ensikaudella meeidän kapteeni hoitaa oman pään mallikkaasti ja toivottavasti myös löytää kadonneet tehot kahdella edellisellä kaudella kuitenkin 7+12 per kausi.
Leimun kanssa:
Saravo - Aalto
Kaijomaa - Ekbom
Liimatainen - Leimu
Ilman Leimua:
"Luoma" - Aalto
Saravo - Ekbom
Kaijomaa - Liimatainen
Hieno kirjoitus jutilta. Muutama kommentti:
1) Ilomäki. Näin kovan pelisilmän pelimiehelle on löydyttävä "valitettavasti" paikka kahdesta kärkiketjusta. Jos kolmosest niin sitten kuitenkin esimerkiksi kakkosylivoimaan. Jos tällaista paikkaa ei löydy, mies ei pelaa vahvuuksillaan. Se taas kertoo siitä, että joukkueen kasaamisessa on epäonnistuttu, kun ei ole uskottu omaan junioriin vaan on ostettu joku kalliimpi mies sille jakkaralle, jossa Artun "pitäisi" ensi kaudella olla. Lopulta se tarkoittaa sitä, että yksittäinen pelaaja turhautuu ja hakee peliaikaa omilla vahvuuksillaan toisaalta. Esimerkiksi läheltä kelpaa Sami Aittokallio. Ei Samin lahjoilla tarvitse tyytyä kakkos- eikä kolmosvahdin viittaan eikä naurettavaan "päivän kunto ratkaisee" -kilpailuasetelmaan. Jos Ilves halusi Toskalan, se sai Toskalan. Varmaan naurattaa helvetisti nyt, kun Toskala pelasi eilenkin täydet 40 minuuttia, vastaan tuli kaikki 23 kiekkoa joista viisi sisään, torjuntaprosentti selvästi alle 80. Muutama viikko sitten Aittokallio puhui Aamulehdessä, että pitäisi saada peliaikaa ja jos ei tule niin pitää lähteä etsimään sitä muualta, jotenkin näin. Sama asetelma tulee pätemään Arttuun. Jos miestä työnnetään pienellä peliajalla pelaamaan neloskentissä, mies tekee nopeasti omat johtopäätöksensä ja poistuu jonnekin, missä pääsee OMALLE PAIKALLEEN.
2) Männikkö. Jos miehestä päästään eroon niin hyvä. Venu on saman roolin mies, mutta loppupeleissä näistä kahdesta se parempi. Miikka on loistanut tämän kauden aikana kahdessa tai kolmessa pelissä. Nistä yksi oli se kummallinen 7-8 kaudenavauspeli Ilvestä vastaan. Se tahti ei vaan riitä. Tuo +/- -tilasto on karmeaa luettavaa.
3) Järvinen. Olisi loistava ajatus tehdä Jan-Mikaelista lähtökohtaisesti Lekin ykkössentteri, joka pelaisi 20-25 minuuttia joka pelissä ja pyörittäisi ykkösylivoimaa. Sitten kun Tapparassa joku loukkaantuu, J-M voisi tulla Tapparaan kiekollisen rooliin, koska hänen ehdoton vahvuutensa on nimenomaan siinä, ei kulmaväännöissä.
4) Leimu. Epäfyysisyyden huipentuma. Kova laukaus, mutta ei mitään muuta. Oli joskus pari vuotta sitten kohtalaisen kylmähermoinen kun kukaan ei odottanut mitään. Nyt kun mies tunnetaan ja häneltä on ollut lupa odottaa niitä kylmähermoisia ratkaisuja, niin floppi on ollut aivan täydellinen. Plusmiinus -tilastossa surkea, laukaus aina ensimmäistä vastustajaa polveen, tuolla iällä ei opi enää luistelemaankaan ja Leimuhan ei ole ilmeisesti koskaan taklannut ketään. Näkemiin. Aallon laukaus on vieläkin parempi. Ei Aaltokaan kokaan taklaa eikä hänellä oman maalin edessä tee sen enempää kuin Leimullakaan, mutta Aalto on roolipelaajaluonteestaan huolimatta hieman monikäyttöisempi (ja todennäköisesti selvästi kalliimpi).
