5-1 ja 4-0 hävittiin ensimmäiset Porin pelit. Ei tuolla kenttäpelillä olisi voittoa niistä otteluista tullut, vaikka maalivahdit olisi vaihdettu päittäin. Kun Porissa sujui noin huonosti tuo pelaaminen, niin olisi pitänyt pystyä kotietu säilyttämään, jotta mestaruuteen olisi ollut mahdollisuuksia. Se meni kuitenkin siinä jatkoaikatappiossa 5. finaalissa. Menee enempi puolustuksen (hölmöilyä molemmissa Ässien maaleissa) ja hyökkäyksen (kahden miehen ylivoimaa jatkoajalla vaikka kuinka, ei maalia) piikkiin kuin maalivahtipelin.
Sen jälkeenhän "kaikki" jo oikeastaan tiesikin, kuinka 6. finaalissa tulee käymään. Yllättävän tiukka peli siitä sitten lopuksi tuli, ja siinä pelissä Metsolalta se kuuluisa imurointi nähtiin, ja muutenkin heikohkoa peliä. Ehkäpä se peli tosiaan olisi voitettu, jos maalivahdit olisi ollut toisinpäin. Tai sitten olisi vain päästy jatkoajalle, ja hävitty silti. Miten sitten 7. finaalissa olisi käyty, niin siitä ei pysty edes alustavaa arvausta tekemään.
Turha Metsolan yhtä heikkoa peliä on nostaa ratkaisevaan asemaan, vaikka sattuikin siihen lopullisen kuoliniskun paikkaan. Tappara oli jo pelannut itsensä melkein toivottomaan paikkaan, kun siihen kuolemanpeliin Porissa joutui. Siihen tilanteeseen johti monen kenttäpelaajan alavireinen peli myös. Ja kyllä ne loukkaantumisetkin vaikutti, Barkov varsinkin olisi varmaan sen viidennen finaalin onnistunut Tapparalle ratkaisemaan, jos olisi loukkaantumiselta välttynyt.
Mutta tämä on tietysti maalivahtien osa. Yksilöityihän Ruotsinkin tappio Valko-Venäjälle aikoinaan olympiakisoissa pitkälti Tommy Salon imaisuun. Vaikka voisi myös kysyä, miten ne Ruotsin maailmanmestarit ja Stanley Cup-voittajat yleensä oli joutunut tuohon tilanteeseen, että jatkoaika häämöttää puolivälieräottelussa Valko-Venäjää vastaan. Ja vielä siinä sen takaiskumaalin jälkeenkin olisi ollut aikaa tasoitukselle monta minuuttia, mutta eivätpä onnistuneet sillä kertaa tekemään.
Ja jatkanpa vielä: samanlaisen hörpyn kuin Metsola tai Salo teki myös MM-95 sankarimaalivahti Jarmo Myllys, ja vieläpä "kerrasta poikki" finaalipelissä Ruotsia vastaan. Mutta koska peli oli jo silloin 4-0 Suomelle, niin sillä ei ollut mitään väliä.