Ei koskaan voi olla varma mistään kuten Kärppienkin tämän kauden ruletti on osoittanut. Aravirta on kiistatta huippuvalmentaja ja kallis sellainen, joka sai suvantovaiheessa olleen uransa nousuun Lahdessa ja erittäin jyrkkään alamäkeen Jokereissa. Eikä suoritus Kärpissäkään mairitteleva ole ollut tämän illan hienosta voitosta huolimatta. Rautakorpikin jonka varmaan jokainen tapparalainen tunnustaa kärkipään koutsiksi epäonnistui jossain määrin Raumalla eikä ole pystynyt toistamaan missään muualla hienoa 2000-luvun taitteen menestysreseptiään joka toi mestaruuden ja kaksi hopeaa Tapparalle. HPK:ssa operoi toki hyvin ja seuran säästökuurin huomioonottaen viime kaudella jopa loistavasti. Lopulta kaikki on kuitenkin kiinni kokonaisuudesta, ei pelkästä valmentajan nimestä tai pelaajaluettelosta. Mikko Saarisenkin aikana Tapparalla oli oikeasti ihan hyvä joukkue kasassa varsinkin viime kaudella, mutta menestyksestä ei silti oikein voitu haaveilla. Saarinen hyppäsi kokemattomana valmentajana vastuuseen eikä jälki ollut missään tapauksessa hyvää.
Leinosen silmä valmentajien suhteen ei ole ollut vuosien saatossa erehtymätön, vaan ennemminkin valinnat vaikuttavat hyvin sattumanvaraisilta. Rautakorpeen toki henkilöityy tässä suhteessa paljon 90- ja 2000-luvuilta, hän on ollut hyvä valinta ja pitkälti osallinen Tapparan hienoihin menestysvuosiin. Kenenkään muun valmentajan kanssa Leinonen ja hallitus eivät ole saaneet aikaan menestyksen mahdollistavaa symbioosia. Mika ja Mikko Saarisen ajanjaksot olivat molemmat kuin painajaisunta, Urama onnistui kohtuullisesti mutta hänen aikanaan joukkueeseen ei uskallettu kunnolla satsata kesken kauden (koska ne olivat muutenkin kalliita nippuja). Hirvonen sai sitten käsiinsä sekasortoisessa tilassa olevan joukkueen ja on mielestäni tehnyt lähtökohtiin nähden hyvää työtä. Joukkue ihan oikeasti heikkeni rankasti viime kauteen nähden, se voidaan lukea suoraan ykkösketjun tehoista (+ Ville Niemisen lähtö).
Oikeasti kysymys onkin se onko Hirvosesta astumaan suomalaisten valmentajien eturiviin kuten oli Rautakorvesta aikoinaan. Onko hänellä yhtä kunnianhimoiset tavoitteet ja niitä tukemaan strategia jolla Tapparan kaltainen keskikastin seura pystyy jälleen nostamaan itsensä takaisin suoran playoff-paikan tavoittelijaksi jollainen sen meidän monien mielestä kuuluu kaudesta toiseen olla. Onko Hirvosella valmiudet nostaa harjoittelun taso sarjan terävimpään kärkeen ja edellytykset viedä nuoria pelaajia yksilöinä eteenpäin niin että se huomataan muuallakin ja sitä voidaan käyttää yhtenä valttikorttina kun johtoporras operoi pelaajamarkkinoilla. Jos vastaukset näihin kohtiin ovat myöntäviä, Tapparalla ei ole oikeasti hätää kuten seuran pj joskus syksyn vaikeina hetkinä julkisuudessa lausui. Jos näin ei ole ja Hirvonen on samaa keskinkertaista tasoa kuin koko organisaatio tällä hetkellä, tulevaisuus näyttää synkältä monessa suhteessa.