Päivitys ja lisäys: Leinonen hoitaa mediasuhteita ja tiedotusta ihan amatöörimäisen huonosti, ikään kuin 1990-luvun junttimurahtelut saati toimittajien tönimiset jotenkin vastaisivat 2010-luvun vaatimuksia brändinhallinnasta ja ylipäätään toimitusjohtajan vastuusta seuran uskollisille kannattajille.
Osittain samaa mieltä, mutta kunhan pidetään mielessä, että kiekko on äijien peli ja jokainen tosimies murahtelee, kuumenee kun kuumennetaan ja kantaa Vormistonkin mukaan aina vähän sitä kakkaa housuissaan. Itseäni ei mainosten intohimoisena ylikelaajana ainakaan kiinnosta muovinen, sliipattu, hajuton ja mauton brändituote, jossa kaikki on liimattu päälle.
Ylilyönnit, sählääminen kentällä ja kabineteissa, sankaritarinat, verissäpäin taistelu ja voittaminen sytyttää.
Aidosti tehtynä. Näissä ei huippuunsa viilatunkaan markkinointiorganisaation tekemä brändääminen toimi, jos itse touhu on kokoelma hinttejä balettitossuissa puhumassa toisilleen mukavia ja vähän pelailemassa siinä sivussa. Tärkeintä on, että pysytään eetterissä ja jotain tapahtuu koko ajan. Tappara on saanut enemmän media-aikaa (Dufva, Mikki, Sasha..) menneen viikon sisään, kun viime kaudella yhteensä. Sitä aikaisemminkin äijäaiheista piti huolen lähinnä Tuukka ja Salmela. Joukkueena puheenaiheena on ollut lähinnä taapertaminen..