Kun on toivuttu ensimmäisestä koettelemuksesta, eli Eurohokituurista, on ensimmäisen syväanalyysin vuoro. Osa-alueina käydään läpi valmennus ja pelilliset osa-alueet.
Valmennus: Jalonen on ottanut suuntaa kohti old-time-hokia, eli avointa peliä, jossa tehdään maaleja mutta myös omissa soi. Melkein neljän maalin keskiarvolla kivenkovia Ruotsia, Tsekkiä ja Venäjää vastaan on hyvä työnäyte. Voidaan luottavaisesti lähtä kuitenkin alkusarjan peleihin, nyt ei mitkään Norjat hypi silmille, kun iloiseen pelin nojaava Suomi pistää kiekkoa katiskaan. Homma kunnossa.
Maalivahdit: No, eipä näistä kyllä ollut mihinkään. Sekä Tarkki että Riksman imuroivat kiekkoja, joten vahivstusta kaivataan. Saattaa olla, että Rinne sellainen on, vaikka kokemusta ei juurikaan peleistä ole. Itse laittaisin Norrenan maaliin, kun kokemusta löytyy melko paljon enemmän. Tuokkola tai Wallineheimo sitten kolmosmokeksi. Mutta tämä nykyinen kaksikko ei toivottavasti peliäkään pelaa. Ei vakuuta.
Puolustus: Pakisto vaikuttaa pelottavan hyvältä jo tässä vaiheessa, Niinimaa, Lehtonen ja Nummelin tuo jo paljon johtajuutta ja kiekollista taitoa. Pakollista pujottelukeppiosastoa edustaa sitten Saravo, jonka valintaa en kyllä itse ymmärtäisi. Jyp:stä otetaan varmaan vielä Malmivaara ja Väliväärä mukaan, mutta nämä pelaavat korkeintaan jämäminuutteja. Hieman kovutta pakistoon kaipaisi, joka nostaisi tason suoraan eliittiin. Mutta riittänee, jos NHL:stä ei vahvistusta tule.
Hyökkäys: Ainakin EHT:ssa maalia tuli, ja etenkin Hyvönen, ja Kerman kunnostautivat tällä saralla. Hirschovits vaikuttaa myös löytäneensä pelihuumorin. Näiden lisäksi Kapaset voivat olla varmoja kisapassinsa puolesta. Näiden harteilla lepää paljolti Suomen maalintekovoima. Sentteriosasto vaikuttaa vähän heikolta, finaaliparista taitaa vain Viuhkola ja Immonen olla mahdollisia valintoja. Eivät nämäkään kesää tee. NHL:sta odotetaan vahvistusta. Laituriosasto on nyt ihan ok, toki muutama vahvistus sinnekin olisi paikallaan.
