Valmentaja-asiat ovat hankalia. Suuri ja kokenutkin saattaa flopata täysin ja liemessä ollaan, jos kolmivuotisen sopimuksen ensimmäisellä puolivuotisjaksolla huomataan, että kaverista ei ole mihinkään. Nuori / kokematon valmentaja on rahallisesti arvioituna pienempi riski, mutta toisaalta senkin vaikutukset näkyvät kassassa, kuten nyt.
Ideaali tilanne olisi löytää joku tyyliin Suikkanen, joka tulee ihan puskista suurimmalle osalle jääkiekkoihmisistä ja on varmasti vielä niillä ensiaskeleilla, että ei tullut tällä kaudella kalliiksi. Nyt kevään neuvotteluissa alkaa varmaan olla toisenlainen sävy keskusteluissa hänelläkin, kun on jo hiukan näyttöä isoista kuvioista.
Urama oli ihan hyvä, mutta siinä natsasi niin moni asia yhteen, että uskon miehellä olevan pitkä matka uuteen kukoistukseen. Niistä "natsauksista" merkittävin oli Tapparan pelaajamateriaalille ja Uraman valitsemalle pelityylille suotuisa tuomarilinja parin kauden ajan. Tällä kaudella Saarisen jatkama Urama-linja ei vaan enää toiminut, kun vanha kunnon estämis- ja roikkumispeli tuli mukaan kuvioihin. Eikä toiminut itse idean isälläkään Raumalla, kun fyysiset pelaajat vievät pieni ja näppäriä kiekonkäsittelijöitä kuin rukkasia.
Jos otetaan joku kokenut kaveri, hänellä ei välttämättä ole halua eikä kykyä kehittää nuoria pelaajia. Näin on monesti varsinkin Pohjois-Amerikkalaisten valmentajien suhteen, jotka ovat tottuneet toimimaan valmiiden pelaajien kanssa. Toki moni heistäkin on aloittanut nuorten liigoista, mutta aika vie mennessään ja valmentajan odotukset työnkuvan suhteen peilattaessa menestystavoitteisiin muuttuvat.
Nuori ja kokematon valmentaja taas saattaa olla mukava kaveri, mutta auktoriteettipuolella mitäänsanomaton vässykkä. Kaveri saattaa olla tottunut työskentelemään nuorien kloppien kanssa ja sillä rintamalla menestynytkin, mutta kun puolet joukkueesta on kokeneita liigajyriä, on kopinkin ilmapiiri hiukan toinen kuin junioritasolla. Kaikista siihen ei ole, osasta kyllä.