Jääkiekkokeskustelu > Yleinen kiekkokeskustelu

Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?

<< < (121/220) > >>

Kankaantaan profeetta:
Tässä ketjussa on oikeasti aika hyviä juttuja, suurin osa Jukan tulon jälkeisistä kirjoituksista jopa arvokkaita. Parhaiten asian kiteyttää mielestäni jäsen coly (taas):


--- Lainaus käyttäjältä: coly - Marraskuu 17, 2011, 12:49:04 ---Jos tärkeimmät palaset kuten valmennus, maalivahti, sentteri ja puolustaja on kunnossa niin voit odottaa menestystä eikä vain toivoa sitä. Tällöin todellisuudessa ne riskit suuremmille tappioille on paljon minimaalisemmat kuin kyseisellä toiminnalla mitä nyt on harrastettu, koska voit olettaa että yhteistyökumppanit, kannattajat ja menestys tuo myös rahaa seurallekin päin.
--- Lainaus päättyy ---

Mielestäni asia on tasan näin yksinkertaista. Jääkiekkojoukkueen pyörittäminen ei ole rakettitiedettä. Kun juttelin Leinosen ja Peltosen kanssa tiistaina niin sain sen käsityksen, ettei tämä heillekään mitään uutta ollut, miksi olisikaan. Kuitenkin keskustelun jälkeenkin tuntemattomaksi jääneestä syystä ollaan silti oltu useamman vuoden hukassa tämän perusasian suhteen.

Tuon perussapluunan päälle tulee sitten erilaiset roolitukset, omien juniorien sisäänajo, ulkomaalaisvahvistukset jne. Massi pitää olla kunnossa jos kilpailla meinataan. Tai sitten pitää heittää Kirves kaivoon (ei nyt sentään). Rahaa saadaan sponsoreilta ja katsojilta. Ja myöskin siten, ettei kenellekään makseta ylisuuria palkkoja (Saravo). Rahaa tulee, jos sponsorit ja katsojat kokevat, että saavat rahalleen vastinetta. Heidät pitää saada kokemaan rahojensa likoon laittaminen kannattaksi. Sitä ei tehdä esimerkiksi Hirvosella. Jotta urheilullinen puoli saadaan edes perussapluunan mukaiseen tikkiin, seuraa pitää hoitaa niin, että talous mahdollistaa tämän. Ilman riskinottoja olemme niin kauan sijoilla 10 ynnä muut, kunnes Kuolema korjaa potin (ei siis Voitto) ja tipahdamme sarjatasoa alemmas tai menemme konkurssiin.

Ljpp:
Joukkueen ei tarvitse olla liigan taitavin kiinnostaakseen Tampereen asiantuntevaa yleisöä. Vaikka menetys ei olisi huikeaa, niin nähdäkseni yleisö palkitsee taistelevan joukkueen saapumalla paikalle. Viime kausina kaukalossa on nähty enimmäkseen velttoa ja sekavaa surffailua, josta ei olla valmiita maksamaan lipun hintaan.

Hyvä esimerkki on viime kauden Ilves, joka oli todella yritteliäs ja pirteä vaikkei suurempaan menestykseen pystynytkään. Pelien viihde arvo oli silti monessa tapauksessa ihan OK luokkaa. Nyt Dufvan tulon myötä vastaavasta on merkkejä myös Tapparan osalta ja toisaalta kuten Risto itse sanoi, matsilippuun sisältyy kotivoiton mahdollisuus. Viime vuosina aivan liian moni ottelu on ollut jo valmiiksi hävitty, joten eipä ole ollut syytä mennä sitä hallille todistamaan.

kyynaama:
KHL kortista vain sen verran että jos sinne koutsia aletaan hinkumaan yleensä on mestaruus jo vyöllä. Varmaan jää harmittaan jos mestaruuden jälkeen lähtisi, mutta olisipa yksi viiri lisää Hakametsän katossa!  ;D

Tapparan näköinen mies:

--- Lainaus käyttäjältä: Kankaantaan profeetta - Marraskuu 19, 2011, 19:06:31 ---
Mielestäni asia on tasan näin yksinkertaista. Jääkiekkojoukkueen pyörittäminen ei ole rakettitiedettä. Kun juttelin Leinosen ja Peltosen kanssa tiistaina niin sain sen käsityksen, ettei tämä heillekään mitään uutta ollut, miksi olisikaan. Kuitenkin keskustelun jälkeenkin tuntemattomaksi jääneestä syystä ollaan silti oltu useamman vuoden hukassa tämän perusasian suhteen.

Tuon perussapluunan päälle tulee sitten erilaiset roolitukset, omien juniorien sisäänajo, ulkomaalaisvahvistukset jne. Massi pitää olla kunnossa jos kilpailla meinataan. Tai sitten pitää heittää Kirves kaivoon (ei nyt sentään). Rahaa saadaan sponsoreilta ja katsojilta. Ja myöskin siten, ettei kenellekään makseta ylisuuria palkkoja (Saravo). Rahaa tulee, jos sponsorit ja katsojat kokevat, että saavat rahalleen vastinetta. Heidät pitää saada kokemaan rahojensa likoon laittaminen kannattaksi. Sitä ei tehdä esimerkiksi Hirvosella. Jotta urheilullinen puoli saadaan edes perussapluunan mukaiseen tikkiin, seuraa pitää hoitaa niin, että talous mahdollistaa tämän. Ilman riskinottoja olemme niin kauan sijoilla 10 ynnä muut, kunnes Kuolema korjaa potin (ei siis Voitto) ja tipahdamme sarjatasoa alemmas tai menemme konkurssiin.

--- Lainaus päättyy ---

Uumoilisin Tapparan johdon hakevan muutaman vuoden mittaisia projekteja eri valmentajien kanssa, jotka sitten huipentuisivat mestaruuteen, tai ainakin lähelle pääsemiseen. Tämänkaltainen strategia lieneekin Tapparan resursseilla järkevämpää kuin "joka vuosi taistellaan mestaruudesta".

Eli siis vuosituhannen alun menestyksen toistamista, jolloin Rautakorven neljän kauden projekti huipentui mestaruuteen keväällä 2003. Ongelmana on vain ollut, että Tapparan valmentajavalinnat eivät ole osuneet kovin hyvin, lukuunottamatta Uraman hiukan lyhyeksi jäänyttä projektia, joka tuotti pronssin. Pelaajahankinnoissakin on ollut vikaa, mutta vähemmän, koska muutaman vuoden välein Tappara on kuitenkin saanut ihan kyvykkäitä miehistöjä kasaan, jotka taitavampi valmentaja olisi saattanut viedä menestykseen...

Esim. mestaruuden jälkeen startattiin Mika Saarisen projektia, mutta tämän mullistavaan pelitaktiikkaan jääkiekkoileva maailma ei ollut vielä valmis (eikä tule koskaan olemaankaan). Mika Saarisen toisella kaudella Tapparalla oli kuitenkin pelaajistossa jonkinlaisia aineksia menestykseen (paitsi Chlubnan floppaus ja Niemisen loukkaantuminen), jos vain valmentajaprojekti olisi onnistunut.

Mika Saarisen jälkeen startattiin taas Rautakorven projektia, ja melko nimekkäällä miehistöllä, mutta kausi oli lopuksi pettymys, ja Rautakorpi jätti projektin siihen. Ilmeisesti yritettiin Rautakorven paluuta liian aikaisin, ja joukkue ei ollut uusiutunut tarpeeksi sitä ajatellen?

Urama osoittautui kehittyväksi valmentajaksi, joukkueessa oli hyviä pelaajia, ja peli katsojaystävällistä. Pronssia tuli, mutta tämäkin projekti jäi vähän kesken, kun Urama "karkasi" Lukkoon. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, olisiko seuraavalla kaudella ollut mahdollisuuksia vielä parempaan, jos Urama olisi jatkanut. Toki tämä olisi edellyttänyt erinomaisia onnistumisia pelaajamarkkinoillakin, koska pakiston ABS-kolmikko hajosi.

Sen jälkeen ilmeisesti toivottiin, että Mikko Saarisesta kehittyisi seuraava Urama, mutta näin ei käynyt. Tai kyllähän Saarinen kehittyi, koska peli ei ollut toisella kaudella enää aivan niin järjetöntä kuin ensimmäisellä, mutta ei se riittänyt. Pelaajamarkkinoilla Tappara oli menestynyt valmentajahankintoja paremmin, sillä Mikko Saarisella oli käytössään mm. SM-liigan tehokkain tutkapari Lehterä-Enlund, sekä Ville Niemisen kaltaista powerforwardia kakkosketjuun ym. Pointtina siis, että jos valmentaksi projektiin olisi osattu valita joku Mikko Saarista pystyvämpi kaveri, niin pelaajamateriaali olisi saattanut riittää johonkin tuolla kaudella - tosin Guollan ja Ojasen loukkaantumisien jälkeen rosterikin alkoi näyttää reikäiseltä, joten eivät hankinnatkaan ihan onnistuneet.

Sitten koittaakin parin vuoden outo jakso, josta en oikein keksi mitään salattuakaan viisautta Tapparan johdon toimissa. Lähes kaikki tärkeimmät pelaajat lähtivät, ja niin lähti valmentajakin. Tapparalla ei tuntunut olevan järkeviä suunnitelmia kummankaan tapahtuman varalle, vaikka olivat ihan odotettuja (Saariselle tosin odotettiin potkuja, mutta päätti lähteä itse). Pelaajistoa paikattiin yhden kauden palkkasotureilla, ja valmentajapuolella nostettiin kakkosta ykköseksi (ja sitten tämän kakkosta ykköseksi), nähtävästi vailla mitään isompaa suunnitelmaa.

Tälle nyt käynnissä olevalle kaudelle sentään tehtiin joitakin järkeviä siirtoja pelaajapuolella, mutta valmentajana sai jatkaa Hirvonen, ja se osoittautui nopeasti virheeksi. Sitten saatiin Dufva, sekä muutamia muutoksia rosteriin, pelastamaan mitä pelastettavissa on. Liekö sitten niin, että kun Tapparan johdossa on saatu aavistus, että seuraavaa projektia saadaan vetämään Rautakorpi, niin nämä "Saarisen projektin" rääppiäiset on aluksi yritetty hoitaa mahdollisimman halvalla alta pois? Sitten todettiin, ettei tästä tule mitään, ja hankittiin Dufva ja uusia pelaajia.

No, ensi kaudelle tulee sitten Rautakorpi, ja tällä kertaa edellisestä visiitistä lienee kulunut jo tarpeeksi aikaa. Rautakorpi aikoo myös ilmeisesti tällä kertaa vetää projektinsa loppuun asti, joten epäonnistumisen mahdollisuus valmentajavalinnassa näyttää aika vähäiseltä tällä kertaa. Pelaajahankintojen on sitten vielä oninstuttava, mutta olen nyt melko luottavainen senkin suhteen, että jonakin kolmesta (tai neljästä) Rautakorven kaudesta Tappara saa kasaan sellaisen miehistön, jolla on ihan realistista tavoitella SM-liigan kärkisijoja. Nykyisessäkin miehistössä on sellaista potentiaalia, kunhan saadaan muutamia täsmähankintoja oikeille paikoille, ja nuoret pelaajat kehittyvät odotetusti eivätkä lennä maailmalle liian nopeasti.

Sitten taas Rautakorven jälkeistä aikaa ajatellen (vaikka se onkin vielä kaukana), Tapparan johdon olisi syytä pohtia toimitatapojaan, ja erityisesti valmentajavalintoja. Rautakorpi tuntuu olevan Tapparan ratkaisu kaikkeen, paitsi kerran keksittiin Urama. Pitäisi keksiä muitakin hyviä valmentajia kuin Rautakorpi, ja nämä "Saariset" pitäisi jatkossa pystyä välttämään (pahoitteluni Saarisille - ei mitään henkilökohtaista).

PTS:

--- Lainaus käyttäjältä: Tapparan näköinen mies - Marraskuu 20, 2011, 15:58:23 ---Sitten taas Rautakorven jälkeistä aikaa ajatellen (vaikka se onkin vielä kaukana), Tapparan johdon olisi syytä pohtia toimitatapojaan, ja erityisesti valmentajavalintoja. Rautakorpi tuntuu olevan Tapparan ratkaisu kaikkeen, paitsi kerran keksittiin Urama. Pitäisi keksiä muitakin hyviä valmentajia kuin Rautakorpi, ja nämä "Saariset" pitäisi jatkossa pystyä välttämään (pahoitteluni Saarisille - ei mitään henkilökohtaista).

--- Lainaus päättyy ---

Saarisen Mikko teki varmasti kaikkensa ja kun muistetaan sairastuminen taustalla, niin en lähtisi hirveästi miestä syyllistelemään. On ihan toisella lailla Tapparan mies kuin vaikka nykyinen valmentaja. Ja totta kai se mahdollisuus on kokemattomillekin joskus annettava, mietitään nyt vaikka Tuomas Tuokkolaa Kalpassa. Saarisella oli pitkä kokemus junioripuolelta ja edustusjoukkueen apuvalmentajana, joten en näkisi Leinosen ratkaisua mitenkään epäloogisena. Toki varmasti nyt jälkiviisaina voidaan sanoa, että parannettavaa jäi, mutta hemmetin pienet marginaalit siinä Kalpa-sarjassa loppuen lopuksi olivat. Jotkuthan olivat potkimassa Saarista tuolla kaudella jo parin ensimmäisen tappion vai oliko peräti harjoituspelien jälkeen. Siihen nähden tulos ei ollut mikään hirveän huono kuitenkaan.

Rautakorven paluu pitkällä sopimuksella on kyllä ihan positiivinen siirto. Muistutuksena nyt kuitenkin kaikille mustavalkoisesti ajatteleville, että ei se edellinen visiitti ollut näyttönä nyt ainakaan sen kovempi kuin Saarisen toinen kausi päävalmentajana. Toivottavasti nyt lähdetään rakentamaan pitkäjänteisesti (niinhän tehtiin mestaruuteen huipentuneessa Rautakorven projektissa) ja pääasiassa omien miesten varaan. Barkoville ja Liimataiselle etunenässä pitkää sopimusta ja jos vaikka paluumuuttajina saataisiin Nimoa ja Kontiolaa?   

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu