Tässä välieriä katsellessa, pölyn jo laskeuduttua ja Kirvesrintojen lomaillessa voidaan hetki pohtia Mikko Saarisen kahta täyttä kautta Tapparan päävalmentajana. Reilusti yli 100 ottelua joukkueen vaihtopenkin takana kertovat varmasti jo jotain siitä millainen valmentaja Saarinen on. Katastrofaalisen viime kauden jälkeen joukkue paransi tälle kaudelle (sijoitukset 12.-->7.) Pitää kuitenkin muistaa että joukkuetta vahvistettiin kahdella huippupuolustajalla ja Jori Lehterä nousi tällä kaudella liigan parhaaksi keskushyökkääjäksi. Tässä valossa voidaan esittää perustellusti kysymys mikä oli valmennuksen, mikä pelaajamateriaalin osuus loppusijoituksissa? Oikeata vastausta ei ole kenelläkään, mutta asiaa kannattaa miettiä.
Näin jälkeenpäin ajatellen Mikko Saarinen joutui päävalmentajan paikalle liian aikaisin. Toki mies oli monen vuoden ajan liigajoukkueen valmennusryhmässä mukana ja työskenteli monen päävalmentajan alaisuudessa. Tämä "oppisopimusjakso" ei kuitenkaan valmistanut Saarisesta liigatason huippuvalmentajaa. Ehkä miestä olisi pitänyt kypsyttää organisaatiossa vielä muutama vuosi, tai sitten hänen olisi itse pitänyt lähteä hakemaan haasteita ja kokemusta Mestis-tasolta. Tämä kahden vuoden jakso minkä Saarinen on Tapparan päävalmentajana toiminut, on kuitenkin osoittanut että hänestä ei ole ollut nostamaan organisaatiota uuteen menestykseen. Tässä muutamia virheitä, joista Saarinen saa kantaa vastuun.
1) Suostui lähtemään kauteen 08-09 todella huonolla puolustuskalustolla. Tällainen pakkimateriaali ei olisi ollut mahdollinen jos Tapparaa olisi valmentanut esim. Jukka Rautakorpi. Osallistui vielä puolustuskaluston heikentämiseen lähettämällä aikaisessa vaiheessa Charlie Cookin Lukkoon. Cookin lähdön jälkeen puolustuspelaajien kykenemättömyys kiekolliseen korostui karmealla tavalla. Todella iso virhe jälkikäteen tarkasteltuna. Tuon kauden surkeaa menestystä (12.sija) perusteltiin paljon huonolla materiaalilla, mutta päävalmentajan pitää kantaa vastuu myös pelaajamateriaalistaan. Ei Leinonen aiemminkaan ole tehnyt pelaajahankintoja yksin, miksi näin olisi nykyäänkään.
2) Pelitapa. Saarinen kommentoi kauden 07-08 aikana että hän ajattelee jääkiekosta eri tavalla kuin päävalmentaja Urama. Kausi päättyi pronssijuhliin ja Saarisen nousemiseen päävalmentajan paikalle. Syksyllä 08 kaukalossa nähtiin kuitenkin hyvin samanlaista kiekonhallintaa hakeva joukkue kuin Uraman aikana, vaikka joukkueen puolustusmateriaali oli kärsinyt valtavat menetykset. Saarinen vaikutti kääntäneen takkinsa menestyksekkään kauden aikana ja jatkoi Uraman valitsemalla linjalla, huonolla menestyksellä. Kaudelle 09-10 Saarinen lanseerasi mediassa "voittavan" pelitavan. Sitä oli kuitenkin vaikea pilkkoa osiin ainakin kotipelien perusteella. Syyskaudella Hakametsässä nähtiin muutama todellinen pohjanoteeraus, keskitalvella yhdeksän ottelun mittainen kotitappioputki. Vihdoin keväällä peli alkoi löytyä myös kotona, ja pudotuspeleissä Tappara lähti haastamaan Kalpaa osittain vastustajan omilla aseilla, osittain aggressivisella taklaus- ja karvauspelillä. Kiekonhallintaa ei kuitenkaan opita muutamassa viikossa, ja koko kauden omaa peliään harjoitellut Kalpa oli lopulta selvästi vahvempi. Viimeiset kolme ottelua eivät jättäneet epäselvyyttä kumpi oli paremmin valmennettu joukkue. Tapparalta loppui bensa 2-2-tilanteessa, joten puheet tasaisesta sarjasta voidaan unohtaa. Esim. HPK on välierissä haastanut Kalpan eri tavalla, ja saattaa mennä jopa finaaliin.
3) Ongelmat joidenkin pelaajien kanssa. Cook sai lähtöpassit viime kaudella, koska ei soveltunut Saarisen pelitapaan. Fyysiseksi laituriksi hankittu Matti Aho ei saanut loukkaantumisensa jälkeen näyttöpaikkaa, samoin kävi Sami Ryhäselle. Etenkin kaksi viimeksi mainittua ovat todennäköisesti nauttineet palkkaa Tapparasta vaikka ovat pelanneet muualla ja näin sitoneet osuutensa pelaajabudjetista. Ville Nieminen on lähdössä joukkueesta sopimuksen päätyttyä ja jotain skismaa hänen ja valmennusjohdon välillä on myös ollut. Nieminen osoitti viimeistään pudotuspeleissä olevansa pelaaja jolle löytyy käyttöä viimeistään silloin kun aletaan pelata mitaleista. Suurena persoonana Ville saattaa myös olla vaikeasti käsiteltävä pelaaja, mutta ei kai menestyvässä jääkiekkojoukkueessa pelaajien pidäkään olla harmaata robottimassaa?
4) Esiintyminen julkisuudessa. Saarinen ei todellakaan ole antanut itsestään vakuuttavaa kuvaa faneille ja yhteistyökumppaneille. Hän vaikuttaa virkamiesmäiseltä leipävalmentajalta, joka omien sanojensa mukaan ajautui aikoinaan jääkiekon pariin kun opinnot Teknillisessä korkeakoulussa eivät edenneet. Toisaalta mies on ilmoittanut olevansa henkeen ja vereen tapparalainen, mikä tietysti on ymmärrettävää kun on organisaatiosta palkkansa tienannut jo vuosien ajan. Saarinen ei ole missään vaiheessa ottanut kantaa Tapparan juniorityöhön, joukkueen pelitapaan tai koko organisaation tulevaisuuteen. Sori vaan, mutta minun on hyvin vaikea kuvitella Saarisen katsovan Hervannan kodissaan vapaa-ajallaan Elitserieniä, Sveitsin liigaa tai NHL:ää ja pohtivan samalla jatkuvasti uusia kuvioita Tapparan hyökkäyksiinlähtöihin tai ylivoimapeliin. Olisi todella mielenkiintoista kuulla mikä on Saarisen visio Tapparasta 2010-luvulla, vai onko sellaista edes? Plussat tämän kauden kilahtamisesta Silvennoiselle, siinä oli luonnetta. Mutta muuten luottamusta herättävää esiintymistä? Sitä ei vain ole nähty.
Tässä muutama yksityiskohta jotka ovat jääneet Saarisen aikakaudelta mietityttämään. Vaikka kuinka haluaisi, niin ei Saarista ainakaan nykyisellään voi huippuvalmentajaksi kutsua. Jos nyt katsotaan joukkueita jotka ovat neljän joukossa niin siellä on varmaan mukana tämän hetken parhaat valmentajatkin. Dufva kehitti itseään pitkän Mestis-tien kautta ja voitti heti toisella kaudella mestaruuden. Suikkanen kulkenut samaa polkua Hokin mestaruuden myötä, löysi paikkansa Turusta ja on luotsannut TPS:n jumbosijalta voiton päähän finaaleista keskinkertaisella materiaalilla. Todella huikea saavutus. Pekka Virta taas on uskonut omaan pelitapaansa, ja parantuneen materiaalin avulla tehnyt Kalpasta kärkijoukkueen. Rautakorpi taas on kaikille tapparalaisille tuttu, todellinen playoff-kettu ja ottanut HPK:sta kaiken irti keväällä. Saarisen edelle rankkaisin vielä nykyisistä liigavalmentajista Uraman, Matikaisen, Jalosen ja Jortikan. Selkeästi huonompia ovat Matti Alatalo ja Mika Toivola. Selinin, Rautakallion, Pajuojan ja Haapakosken kanssa Mikko painii suunnilleen samassa sarjassa. Mutta jos tämä riittää Tappara-johdolle ja osalle kannattajista, niin mikäs siinä. Mitaleista ja mestaruuksista nykymenolla näyttää kuitenkin olevan mahdoton taistella.